Sähköautolla lomamatkalle eri vuodenaikoina Suomessa

Sähköautojen määrän kasvu Suomessa

Sähkö- ja hybridiautojen suosio on kasvanut Suomessa viime vuosina voimakkaasti, ja suunta jatkuu yhä. Vuoden 2025 alussa maassamme oli liikennekäytössä jo noin 291 000 ladattavaa henkilöautoa, mikä vastaa 10,3 % koko autokannasta. Näistä autoista noin 124 000 oli täyssähköisiä ja loput ladattavia hybridejä. Pelkästään vuoden 2024 alusta määrä kasvoi 31 % (täyssähköautojen määrä jopa 41 %), eli sähköautojen yleistymistahti on ollut nopea. Vertailuna voidaan todeta, että vielä vuonna 2015 uusia täyssähköautoja rekisteröitiin vain muutamia satoja, kun nyt puhutaan jo kymmenistätuhansista.

Tulevina vuosina sähköautojen osuuden odotetaan kasvavan entisestään. Autoalan ennusteen mukaan vuonna 2030 Suomen henkilöautokannassa olisi jo lähes 800 000 ladattavaa autoa, joista noin 500 000 täyssähköautoja. Tällöin joka viides auto teillämme olisi täyssähköinen, kun vuonna 2024 vastaava osuus oli noin 4 %. Vaikka talouden haasteet voivat hetkellisesti hidastaa kehitystä, 2020-luvun loppua kohti sähköautojen tarjonnan lisääntyminen, latausverkon laajeneminen ja sähköautojen edulliset käyttökustannukset vauhdittavat niiden yleistymistä entisestään. Sähköautojen myynnin odotetaan siis jatkavan kasvuaan, mikä tarkoittaa yhä useammalle lomailijalle mahdollisuutta suunnata matkaan ympäristöystävällisellä sähköautolla.

 

Lämpötilalla on väliä!

Talvisin sähköautolla – huomioi kylmän vaikutukset

Suomen talvi asettaa erityisvaatimuksia niin autoille kuin autoilijoillekin, ja sähköautolla matkustettaessa on hyvä tiedostaa muutamia seikkoja.

Pakkaskelillä auton energiankulutus kasvaa, koska sekä akku että matkustamo täytyy lämmittää – sama ilmiö koskee myös polttomoottoriautoja, mutta sähköautossa lämmitys kuluttaa suoraan ajoakkua. Kylmä akku myös latautuu hitaammin: jos saavut pikalaturille akku jääkylmänä, latausteho voi jäädä tavallista alhaisemmaksi. Käytännössä tämä tarkoittaa, että talvella on syytä varautua hieman tiheämpiin lataustaukoihin kuin kesällä, jotta et joudu ikävästi akun kanssa pulaan kesken matkan.

Paras vinkki talviautoiluun on esilämmittää auto ja akku ennen liikkeelle lähtöä. Jos mahdollista, kytke auto latausjohtoon ja laita lämmitys päälle jo ennen lähtöä – näin hyödynnät verkkovirtaa etkä akun energiaa auton lämmittämiseen. Lämmin akku ja ohjaamo matkalle lähtiessä vähentävät kulutusta merkittävästi ensimmäisten ajokilometrien aikana, parantavat ajomukavuutta ja myös turvallisuutta huurteettomien ikkunoiden myötä. Myös nopeaa DC-latausta ajatellen esilämmitys on hyödyksi: kun akku on valmiiksi lämmin, se ottaa vastaan virtaa suuremmalla teholla.

Talvireissuun kannattaa lähteä rennoin mielin mutta maltillisella suunnitelmalla. Matka-ajan osalta on hyvä varata reilusti pelivaraa, erityisesti suosituimpina lomaviikonloppuina, sillä latauspaikoille saattaa muodostua jonoa ruuhka-aikoina. Suunnittele latauspysähdykset etukäteen ja pidä mielessä, että lataustauot voi hyödyntää levähtämiseen: nauti vaikka kuppi kuumaa latauksen aikana tai jaloittele hetki – pakkaspäivänä pieni tauko tekee hyvää matkustajillekin. Varaudu myös yllätyksiin: älä aja akkua liian tyhjäksi talvella, vaan pidä noin 50 km toimintasäde varalla siltä varalta, että suunniteltu laturi on pois käytöstä tai perillä tarvitset virtaa lämmitykseen. Näillä muutamalla vinkillä talvinenkin matka sähköautolla Lapin mökkimaisemiin sujuu yhtä lailla kuin kesäkeleillä – kunhan huomioit kylmän sään vaikutukset, matkanteko on huolettomampaa myös pakkasella.

Kesällä sähköautolla – lämpimän sään erot

Kesäolosuhteet ovat sähköautoilijalle suotuisammat, sillä akku toimii lämpimässä tehokkaammin ja auton sisätiloja ei tarvitse lämmittää. Pitkillä kesälomamatkoilla sähköautoilu muistuttaa hyvin paljon perinteistä autoilua, muutamalla pienellä erolla.

Hellekelillä ilmastoinnin käyttö lisää jonkin verran kulutusta, mutta asiantuntijoiden mukaan viilennyksen vaikutus toimintamatkaan on melko vähäinen – ei siis kannata hikoilla autossa turhaan, sillä mukavuudesta tinkimällä säästö jää pieneksi. Varmista kuitenkin, että ilmastointi toimii tehokkaasti ja tarkista auton jäähdytysnesteet (hybridi)  tai akun jäähdytysjärjestelmä ennen kuumimpia kelejä, sillä akkujenkin lämpötilanhallinta on tärkeää. Hyvin toimiva akuston jäähdytys varmistaa, ettei akun lämpeneminen rajoita lataustehoja edes pitkässä, toistuvassa pikalatauksessa kesähelteellä.

Kesälomareissulla kannattaa edelleen hyödyntää sähköautoilun hyviä käytäntöjä: suunnittele reitti ja lataustauot etukäteen. Kesäisin liikenne voi ruuhkautua tietyissä kohteissa (esim. Juhannuksena), joten latauspaikoilla voi olla muitakin matkailijoita samaan aikaan. Etukäteen reittisi varrelle katsotut latausasemavaihtoehdot (esimerkiksi Latauskartta.fi-palvelusta tai suositusta A Better Routeplanner -sovelluksesta) antavat mielenrauhaa. Asenna tarvittavat lataussovellukset hyvissä ajoin ennen reissua, jotta latauksen maksaminen käy sujuvasti tien päällä. Voit myös hyödyntää reittisuunnittelussa sovelluksia, jotka näyttävät reaaliaikaisesti latureiden tilanteen ja hinnat – esimerkiksi kotimainen Latauskartta tai kansainvälinen PlugShare ovat hyviä apuvälineitä.

Ajotapaan pätevät samat neuvot kuin muulloinkin: kohtuus nopeudessa kannattaa, sillä suuret ajonopeudet kuluttavat eniten energiaa ilmanvastuksen vuoksi. Kesälläkin rauhallinen ajovauhti siis maksaa itseään takaisin pidempänä toimintamatkana. Jos vedät peräkärryä tai katolla on kuormaa, varaudu selvästi suurempaan kulutukseen – aivan kuten polttomoottoriautollakin vastaavassa tilanteessa. Kokonaisuutena kesä on sähköautoilijalle huoletonta aikaa: latauspaikkoja on taajamissa runsaasti ja maanteiden varsille on rakennettu tiheästi pikalatureita, joten lomakohteisiin pääsee sujuvasti.

Hellepäivänä voit myös hyödyntää autotasi virtalähteenä esimerkiksi retkellä – monissa malleissa on V2L-toiminto, jonka avulla vaikkapa jääkaappi tai sähkögrilli saa virtaa auton akusta leiripaikalla. Kauniina kesäpäivänä sähköautolla lomailu onkin nautinto: matkasta tulee rauhallinen ja ympäristö kiittää, kun päästöt ovat minimaalisen pienet.

 

Sähköauton latauspistokkeet ja -virrat

Sähkö- ja hybridiautojen lataamiseen on olemassa useita erilaisia liitäntöjä ja teholuokkia. Lataustavat voidaan jakaa kahteen päätyyppiin: AC-lataus (vaihtovirtalataus) ja DC-lataus (tasavirtalataus). Kotona ja mökillä käytetään pääosin hitaampaa AC-latausta, kun taas julkisilla asemilla nopea pikalataus tapahtuu DC-virralla. Seuraavassa ovat yleisimmät latauspistokkeet ja niiden ominaisuudet Suomessa:

Tavallinen kotitalouspistorasia (”schuko”) – 230 V vaihtovirta. Sähköauton voi ladata mukana tulevalla matkalaturilla mistä tahansa maadoitetusta pistorasiasta. Tätä ns. ”schuko-latausta” suositellaan kuitenkin vain tilapäiseen käyttöön, sillä jatkuva yli 8 ampeerin virran ottaminen tavallisesta seinäpistorasiasta voi ylikuormittaa vanhat johdot ja aiheuttaa vaaran. Jos käytät schuko-pistorasiaa, rajoita latausvirta 8 A tasolle ja varmista, että pistorasia on ehjä, maadoitettu ja vikavirtasuojattu. Vanhat (ennen 1990-lukua asennetut) pistorasiat mökeillä ovat usein maadoittamattomia – niitä ei tule käyttää sähköauton lataamiseen edes väliaikaisesti, sillä riskit ovat liian suuret.

Voimavirtapistorasia (”punainen kolmivaihepistorasia”) – 3-vaihe vaihtovirta, 400 V. Monilla omakoti- tai mökkikiinteistöillä on asennettuna voimavirtarasioita esimerkiksi työkoneita tai liesiä varten. Sähköauton kannalta tällainen 16 A voimavirtaotto mahdollistaa jopa 11 kW lataustehon (ja 32 A rasia jopa 22 kW). Voimavirtarasian kautta lataaminen on turvallisempi ja tehokkaampi vaihtoehto kuin schuko, mutta sitäkään ei suositella täysin pysyväksi ratkaisuksi ilman asianmukaista laitetta. Tarvitaan sähköautoille tarkoitettu kannettava latauslaite, joka kytketään punaisen rasian ja auton väliin. Tällainen 3-vaiheinen siirrettävä laturi voi ladata auton tyhjästä täyteen yön yli vaivatta ja on hyvä ratkaisu erityisesti mökkiolosuhteissa, jos kiinteää latauspistettä ei haluta asentaa. Ennen käyttöönottoa kannattaa kuitenkin ammattilaisen tarkistaa myös voimavirtapistorasian kunto ja suojaukset, ja jatkojohtoja ei saa käyttää tässäkään – kaapelia ei pidä pidennettämän, sillä se lisää ylikuumenemisen riskiä.

Type 2 -latauspistoke – EU-standardi vaihtovirtalataukseen. Kaikissa Euroopassa myytävissä ladattavissa autoissa on Type 2 -liitin AC-latausta varten, joten tämä on yleisin pistoketyyppi niin kotilatausasemissa kuin julkisissa peruslatauspisteissä. Type 2 -liittimen kautta latausteho on tavallisesti 3,7–22 kW riippuen auton sisäisen laturin ominaisuuksista ja käytössä olevista vaiheista. Useimmat täyssähköautot ottavat Type 2 -latauksesta maksimissaan 11 kW (3x16 A), koska niiden sisäinen laturi on mitoitettu tälle teholle. Type 2 -kaapeli on tyypillisesti käyttäjän omassa autossa mukana, ja se kytketään auton ja latausaseman välille. Julkisilla hitaammilla latausasemilla (esim. pysäköintihalleissa tai kauppojen pihoilla) on usein Type 2 -pistorasiat tai -kaapelit asiakkaille.

CCS (Combined Charging System) – eurooppalainen standardi tasavirtalataukseen. CCS on nykyisin yleisin pikalatauspistoke, jota kaikkien uusien täyssähköautojen on tuettava. Se koostuu Type 2 -liittimestä, jonka alapuolelle on lisätty kaksi isoa DC-virtapiikkiä suurempaa virtaa varten. CCS-pikalaturilla auto kytketään kiinteästi aseman omalla johdolla, ja latausteho voi vaihdella 50 kW tehosta aina 150–350 kW suurteholataukseen asti (auton ominaisuuksista riippuen). Esimerkiksi valtateiden varsien Ionity-asemilla on jopa 350 kW tehoisia CCS-latureita, joilla moderni sähköauto saa noin 200–300 km ajomatkaa ladattua noin 15 minuutissa. CCS on käytössä myös Tesla Supercharger -asemilla (joista osa on avautunut myös muiden merkkien autoille), eli erityistä Teslan omaa liitintä ei Euroopan markkinoilla enää käytetä. CCS on se liitin, jota tarvitset käytännössä kaikilla uusilla pikalatauspaikoilla Suomessa.

CHAdeMO – vanhempi tasavirtalatausstandardi. CHAdeMO-liitin on peräisin Japanista, ja sitä käyttävät mm. vanhemmat Nissan Leaf -mallit ja jotkin aasialaiset automallit. Suomessa CHAdeMO on vähitellen väistymässä CCS:n tieltä: uudemmissa pikalatureissa on usein pelkästään CCS-liitin tai mahdollisesti yksi CHAdeMO-liitin CCS:n ohella. CHAdeMO:n maksimi teho on tyypillisesti 50 kW, joten se tarjoaa selvästi hitaamman latauksen kuin uusimmat CCS-suurteholaturit. Mikäli autosi kuitenkin käyttää CHAdeMO-liitintä, löytyy niitä yhä kattavasti esimerkiksi K-Latauksen ja ABC-latauksen asemilta ympäri Suomen. On hyvä tiedostaa, että tulevaisuudessa CHAdeMO-autot saattavat tarvita adapterin, sillä standardi ei ole Euroopassa enää uusien autojen osalta käytössä.

Yhteenvetona latauspistokkeista voi todeta, että arkiajossa Type 2 on ystäväsi kotona ja asiointilatauksessa, ja kun tarvitset nopeasti lisää kilometrejä matkalla, käytät CCS-pikalaturia. Kotitalous- ja voimavirta-pistorasiat puolestaan ovat hyödyllisiä mökillä tai varalatauksessa, kunhan muistat turvallisuuden: oikein mitoitetut laitteet ja kohtuullinen kuormitus pitävät huolen siitä, että lataus sujuu ongelmitta.

 

Julkisten latausasemien verkosto ja maksaminen

Latausmahdollisuudet matkailijalle paranevat jatkuvasti: Vuoden 2025 alussa Suomessa oli jo noin 15 000 julkista latauspistettä, ja niitä löytyy kattavasti huoltoasemilta, kauppakeskusten ja ruokakauppojen parkkipaikoilta, kadunvarsilta sekä hotelleista ja muista matkailukohteista. Nopeita pikalatausasemia on rakennettu erityisesti valtateiden varsille, jotta pitkilläkin ajomatkoilla löytyy sopivia pysähdyspaikkoja tiheästi.

Suurimpia latausoperaattoreita Suomessa ovat mm. ABC-Lataus (S-ryhmä), K-Lataus (K-ryhmä/Kesko), Virta (suomalainen latausalusta, johon kuuluu useita paikallisia toimijoita), Recharge (entinen Fortum Charge&Drive), kansainvälinen Ionity sekä Tesla (Supercharger-verkosto). Näiden asemat löytyvät useimmista kaupungeista ja päätieverkon varsilta. Lisäksi muun muassa Lidl-myymälöiden pihoilla on ilmaisia tai edullisia latauspisteitä asiakkaille, ja monet kaupungit tarjoavat omia latauspaikkojaan. Ennen reissuun lähtöä kannattaakin ladata puhelimeen jokin kattava karttasovellus (kuten Latauskartta.fi tai PlugShare), joista näkee kaikkien operaattorien pisteet yhdeltä kartalta.

Miten julkisilla latausasemilla maksetaan? Maksutapa vaihtelee hieman operaattorista riippuen, mutta onneksi käytännöt ovat viime aikoina yhtenäistyneet. Tyypillisesti käytössä on mobiilisovellus, jonka kautta käyttäjä tunnistautuu ja aloittaa latauksen – esimerkiksi Virta, K-Lataus, ABC, Recharge, E.ON, Shell Recharge jne. kaikilla on omat sovelluksensa. Sovellukseen syötetään maksukortin tiedot etukäteen, ja latauksen hinta veloitetaan kortilta automaattisesti kunkin latauskerran jälkeen. Vaihtoehtoisesti monet tarjoavat RFID-lätkän tai kortin, jonka voi tilata ja linkittää omaan asiakastiliin; tällöin lataus käynnistyy lukemalla tunniste asemalla ja maksu menee tililtäsi samoin tavoin.

Luottokortilla maksaminen suoraan paikan päällä on tulossa yhä yleisemmäksi: uuden EU-asetuksen mukaan 13.4.2024 jälkeen asennetuissa >50 kW teholatureissa on oltava kortinlukija, ja esimerkiksi Ionity ja Shell Recharge ovat jo lisänneet joillekin asemilleen lähimaksupäätteet. Tämä on hyvä uutinen matkailijoille – jatkossa satunnainenkin lataaja voi maksaa helposti debit/credit-kortilla ilman eri sovelluksia.

Julkisen latauksen hinnoittelu riippuu latausoperaattorista ja tehosta. Yleensä AC-peruslataus (11–22 kW) maksaa noin 0,20–0,30 € per kWh, peruspikalataus (50 kW) luokkaa 0,25–0,50 €/kWh ja suurteholataus (100–350 kW) 0,50–0,80 €/kWh. Jotkut operaattorit perivät lisäksi ajallista pysäköintimaksua latauksen päättymisen jälkeen, jottei latauspaikka jää turhaan varatuksi. Kannattaa siis siirtää auto pois, kun akku on riittävän täynnä.

Muutamilla palveluntarjoajilla (kuten Tesla, Ionity, Virta) on tarjolla myös kuukausipaketteja tai jäsenyyksiä, joilla saa alennusta kWh-hinnasta pientä kuukausimaksua vastaan. Reissaajan on hyvä vertailla hintoja: esimerkiksi lataussovelluksista näet etukäteen kunkin aseman kulloisenkin hinnan, ja voit valita edullisimman reittisi varrelta. Kokemuksena julkinen lataaminen on muuttumassa sujuvaksi osaksi matkantekoa – auto latautuu sopivasti tauon aikana ja maksaminen hoituu sovelluksella tai kortilla melkein huomaamatta.

 

Sähköauton lataus mökillä – vinkit majoittajalle ja lomailijalle

Yhä useampi suuntaa vuokramökille tai omalle vapaa-ajan asunnolle sähköautolla. Onkin tärkeää varmistaa, että myös perillä mökillä auton saa latautumaan helposti. Mökkilomalla auto seisoo usein pitkiä aikoja pihassa, jolloin hidas lataus riittää mainiosti – kun auto on kytkettynä yön yli, akku täyttyy vaikka pienelläkin virralla.

Mökin omistajalle sähköautojen yleistyminen tuo myös uuden mahdollisuuden palvella asiakkaita: latausmahdollisuuden tarjoaminen voi olla merkittävä vetovoimatekijä. Joillakin majoituspalvelusivustoilla (kuten Varaamökki.com) lomamökkejä voi jo suodattaa sen mukaan, onko kohteessa sähköauton latausasema. Moni sähköautoileva asiakas valitseekin mieluummin mökin, jossa auton saa lataukseen omalla pihalla – kukapa haluaisi käyttää lomapäivää istumalla kauppakeskuksen parkkipaikalla lataamassa autoa, jos vaihtoehtona on nauttia mökin rauhasta akkujen latautuessa.

Miten mökillä voi käytännössä tarjota latausta? Tässä on muutama vaihtoehto, jotka kannattaa harkita:

Perusratkaisu: Maadoitettu ulkopistorasia (schuko) auton lämmitystolpasta tai seinästä. Monilla mökeillä on ennestään lämmityspistorasia autolle talvikäyttöön. Sen kautta voi ladata sähköautoa tilapäisesti, mutta vain matalalla virralla (8 A, ~1,8 kW jatkuvaa tehoa). Varmista, että pistorasia on hyväkuntoinen, mielellään uudehko ja vikavirtasuojattu – ja maadoitettu, mikäli mökki on vanha (vanhoissa mökeissä voi olla maadoittamattomia rasioita, joita ei saa käyttää lataukseen!). Suositeltavaa on, että sähköasentaja tarkistaa pistorasian ja sähköverkon ennen säännöllistä latauskäyttöä. Lisäksi pistorasian jakaminen saunan, lieden tai lämminvesivaraajan kanssa voi kuormittaa liikaa yhtä vaihetta, joten rajoita auton latausvirtaa tai lataa autoa eri aikaan kuin muita suuritehoisia laitteita käytetään. Tavallinen schuko-pistorasia on edullisin ratkaisu, mutta pidä mielessä turvallisuus: käytä vain auton omaa kunnollista latausjohtoa, älä jatkojohtoja (jatkojohtojen käyttö on kielletty ylikuumenemis- ja tulipalovaaran vuoksi).

Parempi ratkaisu: Voimavirtapistorasia ja siirrettävä latauslaite. Mikäli mökillä on punainen voimavirtapistoke (esim. 3x16 A ”traktoripistorasia”), sen avulla saa jo reippaasti tehoa auton lataukseen – jopa 11 kW, mikä on käytännössä saman verran kuin kiinteätkin kotilaturit tarjoavat. Markkinoilla on kannettavia latausasemia, jotka voidaan kytkeä suoraan voimavirtarasian ja auton väliin ilman erillistä asennusta. Tällainen laite tunnistaa vaiheet ja hoitaa latauksen turvallisesti. Mikä parasta, kun laitetta ei tarvita, sen voi ottaa mukaan tai lukita varastoon. Jos mökillä ei vielä ole voimavirtarasioita, harkitse yhden asennuttamista ulkoseinään – se on suhteellisen edullinen toimenpide sähköasentajalle, ja hyödyt eivät rajoitu vain autoon (voimavirtapistoke on kätevä myös sähkögrillille, halogeenilämmittimelle, halontekokoneelle ym.). Voimavirralla ja siirrettävällä laturilla saat joustavan latausmahdollisuuden ilman kiinteän laitteen kustannuksia, mutta kuitenkin nopeammin ja turvallisemmin kuin tavallisesta pistorasiasta. Muista edelleen se perusasia, että jatkojohtoja ei käytetä ja pistokkeen kunto tarkistetaan – kun nämä on hoidettu, ratkaisu on varsin turvallinen.

Paras ratkaisu: Kiinteä sähköauton kotilatausasema mökin pihassa. Tämä vastaa sitä ratkaisua, joka monella on kotonaan autotallissa tai -katoksessa: seinään asennettava Mode 3 -latauslaite, jossa on tarvittavat suojaukset ja älykäs ohjaus. Kiinteä asema (eli ns. ”wallbox”) on aina suunniteltu jatkuvaan lataukseen, joten se on erittäin turvallinen ja helppokäyttöinen. Mökille suositellaan kiinteää latausasemaa erityisesti, jos autoja ladataan usein tai pistorasioiden kapasiteetti epäilyttää. Laitteen asennus vaatii sähkötyön ammattilaisen: on varmistettava, että pääsulake riittää, asennetaan tarvittavat vikavirtasuojat (tyyppi A tai B) ja varmistetaan, että kaapelointi kestää kuorman. Tyypillinen mökkikiinteistön pääsulake on 3x25 A, mikä sallii yleensä noin 5–8 kW yhtäaikaisen latauksen talon muiden laitteiden kanssa. Latausasema voidaan asentaa esimerkiksi tallin seinään tai tolpan nokkaan parkkipaikan viereen. Hyvän puolen muodostaa myös älykäs kuormanhallinta: moderni latauslaite voi automaattisesti säätää lataustehoa sen mukaan, kuinka paljon muu mökki kuluttaa sähköä samaan aikaan. Näin voidaan välttää tilanteet, joissa päärakennuksen sulake paloisi, kun kiuas ja sähköauton laturi ovat yhtä aikaa päällä. Kiinteistä asemista saa yleisimmin ulos 11 kW tehon (3x16 A), mikä täyttää pitkässäkin lomakäytössä akuston yön aikana hyvin. Laite myös käynnistää ja lopettaa latauksen automaattisesti, kun kaapeli kytketään – mitään erillisiä tunnistautumisia ei tarvita, joten käyttö on vieraallekin vaivatonta. Kiinteän aseman hinta asennettuna on tyypillisesti 1000–2000 € luokkaa, mutta investointi maksaa itsensä takaisin turvallisuutena ja helppoutena. Lisäksi mökin arvo vuokrakohteena nousee, kun tämä mukavuus löytyy.

Yhteenvetona mökkilataamisesta: suosittelen mökinomistajana panostamaan vähintään turvalliseen peruslatausmahdollisuuteen. Vähimmillään se voi tarkoittaa yhden ulkopistorasian uusimista ja tarkistuttamista ammattilaisella, mutta pitkällä tähtäimellä paras ratkaisu on kunnollinen latauslaite. Se houkuttelee sähköautoilevia matkailijoita ja tekee heidän vierailustaan sujuvan. Samalla se varmistaa, ettei mökin sähköverkkoa rasiteta väärin. Muista aina varoittaa vieraita, jos lataamiseen liittyy rajoituksia (esim. "älä käytä saunan kanssa samaan aikaan" tai "pidä virta 8 ampeerissa"). Hyvällä ohjeistuksella ja oikein mitoitetulla laitteistolla sekä mökin omistaja että vieras voivat olla huoletta latauksen suhteen – auto latautuu turvallisesti yön aikana seuraavaa ajopäivää varten.

Hinnat laskevat koko ajan latausratkaisuille. Tässä artikkelin kirjoitushetkellä hintaehdotuksia mökin latausratkaisuille

Easee Home 22kW (KRauta) ~850€ (sis. ALV) – tehokas ja luotettava kotilaturi

Easee Charge Up + Equalizer (Autonlataus.com) ~790€ – yhdistää lataimen ja älykkään kuormanhallinnan

Wallbox Pulsar Max 22kW ~750€ (Autonlataus.com)

Varaudu ~250–300€ lisäsummaan, jos haluat vielä älykuormanhallinnan

Asennusmaksut: Latauspiste.net tarjoaa 11kW-asennuksen hinnalla ~496€ (Uudellamaalla); Nordic Plug palvelee koko Suomen alueella tarjouksilla.

 

Turvallisuus ja riskit sähköauton lataamisessa

Sähköauton lataaminen on oikein toteutettuna turvallista, mutta väärin tehtynä siihen liittyy riskejä, jotka on syytä tiedostaa. Yleisin riski kotona tai mökillä on ylikuumeneminen, jos autoa ladataan sopimattomasta pistokkeesta tai huonokuntoisilla laitteilla. Kuten aiemmin todettiin, jatkojohtoa ei saa koskaan käyttää sähköauton latauksessa – tavallinen jatkopiuha ei ole suunniteltu korkeaan jatkuvaan virtaan ja liitokset voivat kuumentua, mikä voi johtaa tulipaloon. Myöskään vanhoja, mahdollisesti hapettuneita tai löysillä liitoksilla olevia pistorasioita ei pidä kuormittaa latauksella. Useampi vakuutusyhtiö onkin linjannut, että kiinteistön sähköasennukset (erityisesti ulkopistorasiat) on tarkastutettava ammattilaisella, jos niitä aiotaan käyttää auton lataukseen – tämä juuri siksi, että huonokuntoinen rasia on paloturvallisuusriski kuormitettuna. Onneksi hyvin hoidetussa talossa nämä riskit ovat hallinnassa: kun pistokkeet, kaapelit ja sulakkeet on mitoitettu oikein ja käytät tarkoitukseen valmistettua latauslaitteistoa, sähköauton lataus on yhtä turvallista kuin minkä tahansa kodinkoneen käyttö.

Toinen huomioitava asia on akun syväpurkaus. Sähköauton ajoakku kannattaa pyrkiä pitämään yli täysin tyhjän – akun ajaminen täysin tyhjäksi voi vaurioittaa akkukennoja pysyvästi ja kuluttaa akun kapasiteettia nopeammin. Yksittäinen kerta ei yleensä aiheuta peruuttamatonta haittaa, mutta toistuvat syväpurkaukset heikentävät litiumakun kykyä pitää varausta. Lisäksi tyhjällä akulla operointi voi johtaa käytännön hankaluuksiin: jos ajoakku jännitteineen laskee liian alas, auto saattaa kytkeä itsensä täysin pois päältä suojellakseen akkua. Tällöin jopa ovien tai luukkujen avaaminen voi vaikeutua, mikä on viimeinen asia jonka haluaa keskellä korpitaivalta. Siksi on turvallisinta ladata auto mieluummin ajoissa kuin ajaa ”höyryillä” perille. Moderneissa sähköautoissa on yleensä varoitusvalot ja -äänet, kun akku lähestyy kriittistä tasoa – näitä on syytä totella. Oma nyrkkisääntöni on, etten koskaan aja akkua alle 5 % varaustason, ellei ole pakko.

Kolmas riskipuoli liittyy latauslaitteiden yhteensopivuuteen ja käyttöön. Käytä aina auton valmistajan suosittelemia tai myymiä latauskaapeleita ja -laitteita. Jos ostat tarvikemarkkinoilta esim. matkalaturin tai adapterin, varmista että se on luotettavan valmistajan ja täyttää eurooppalaiset turvallisuusstandardit. Huonolaatuinen tarvikelaturi voi toimia epäluotettavasti ja aiheuttaa esimerkiksi sulakkeen palamista tai vikavirtasuojan laukeamista – pahimmillaan jopa laiterikkoja. Auton omassa käyttöohjekirjassa on yleensä ohjeita suositeltavista lataustavoista ja varoituksia kielletyistä menettelyistä; ne kannattaa lukea erityisesti ensimmäistä sähköautoa ottaessa käyttöön. Myös palovaroittimien ja mahdollisen sammutuskaluston olemassaolo on hyvä varmistaa, jos lataat autoa esimerkiksi autokatoksessa. Vaikkei sähköautopalo ole sen todennäköisempi kuin polttomoottoriauton tulipalo, lataustilanteessa haluat saada varoituksen ajoissa, jos jokin menee vikaan.

Lopuksi on syytä korostaa, että suurin turvallisuustekijä on maalaisjärki. Tarkista olosuhteet: jos latauslaite, pistorasia tai kaapeli kuumenee selvästi latauksen aikana, keskeytä lataus ja selvitä syy (virta saattaa olla liian suuri tai kontakti huono). Älä myöskään päästä lapsia leikkimään latauslaitteilla tai -kaapeleilla – ne eivät ole vaarallisia asianmukaisesti käytettynä, mutta huolimattomuus ei ole koskaan hyvä idea sähkön kanssa. Oikein käytettynä sähköauton lataaminen on erittäin turvallista, ja riskit pysyvät kurissa, kun noudatat valmistajien ohjeita ja asennat laitteet huolellisesti.

 

Mitä tehdä, jos sähköauton akku loppuu kesken matkan?

Huolellisesta suunnittelusta huolimatta voi teoriassa tulla eteen tilanne, jossa sähköautosta loppuu virta kesken ajomatkan. Tällöin pätevät pitkälti samat ohjeet kuin polttoaineen loputtua bensiiniautosta – mutta koska ”varakanisteria” ei voi kävellä huoltoasemalta hakemaan, on tiepalvelu korvaamaton apu. Käytännössä ainoaksi järkeväksi tavaksi toimia täysin tyhjällä akulla on kutsua hinausauto viemään auto lähimmälle latauspisteelle. Monet hinauspalvelut (kuten Redgo (ent. Falck), Hinausautokeskus, SOS) tuntevat sähköautot ja kuljettavat niitä päivittäin. Jos olet ennakoinut ja liittynyt esimerkiksi Autoliiton Plus-jäseneksi, sinun hinauskulusi lähimmälle latausasemalle korvataan samalla tavoin kuin polttoaineen loppumisen hinauskulut – tämä on iso helpotus, sillä muutoin vakuutusyhtiöt eivät yleensä kata ”sähkön loppumista”. Plus-jäsenyys maksaa itsensä nopeasti takaisin aktiiviselle matkailijalle, tuoden mielenrauhaa pitkille reissuille. Niin tai näin, älä jää tyhjällä akulla tielle hätävilkut päällä odottelemaan loputtomiin – ota ajoissa yhteys tiepalveluun. Ammattilaiset voivat joskus tarjota myös apuvirran verran latausta paikan päällä (joillakin tiepalveluautoilla on kannettava akku tai generaattori pienen lisälatauksen antamiseksi), mutta tätä palvelua ei ole kattavasti saatavilla joka puolella Suomea. Yleensä nopein ratkaisu on lyhyen hinauskyydin ottaminen seuraavalle latauspaikalle.

Entä jos auto on täysin sammunut ja latausluukku ei aukea, koska sähköjärjestelmä on jännitteetön? Moni nykyaikainen sähköauto pitää latausportin lukossa moottorilla, ja jos 12 V järjestelmäkin on tyhjentynyt, voi luukun avaaminen olla hankalaa. Useimmissa autoissa on kuitenkin hätäavausmekanismi: esimerkiksi latausluukun lukon saa yleensä auki käsin joko tavaratilasta tai konehuoneesta vedettävällä vaijerilla. Tarkista auton ohjekirjasta, mistä kyseinen ”emergency release” löytyy. Jos et löydä tietoa ja olet pulassa, tiepalvelun ammattilaiset osaavat tämänkin keinon yleensä etsiä – he ovat koulutettuja avaamaan ovia ja luukkuja myös virrattomista ajoneuvoista. Toinen konsti on antaa autolle hetki apuvirtaa 12 V akun kautta, aivan kuten käynnistyskaapeleilla annettaisiin apuvirtaa polttomoottoriauton starttiin. Sähköauton ajoakku ei käynnisty näin, mutta kun 12 V pieni akku saa virtaa, auton tietokoneet heräävät ja latausluukku todennäköisesti aukeaa nappia painamalla. Varoitus: sähköautoa ei saa yrittää vetää käyntiin kaapelilla toisen auton perässä (eikä se onnisuisikaan) – vedä auto tien sivuun ja kutsu apua. Kun hinauskalusto saapuu, laita auto ”N” (vapaa)-tilaan, jotta sitä voidaan siirtää lavalle. Tarvittaessa apumies osaa tehdä tämänkin, vaikka auto olisi pimeänä (esim. mekaaniset vapautusvivut vaihteistolle).

Paras neuvo on kuitenkin ennakointi. Seuraa akun varaustasoa ja käytä reitinvarmistuskeinoja: navigaattorit ja auton järjestelmät osaavat yleensä ehdottaa latauspaikkaa ajoissa, jos määränpäähän ei riitä virta. Jos range ja matka eivät kohtaa, hiljennä vauhtia – hitaampi ajo säästää virtaa merkittävästi. Itse pidän lomamatkoilla aina pienen suunnitelma B:n mielessä: tiedän vaihtoehtoisen laturin siltä varalta, että ensisijainen on rikki tai varattu. Tällaisella ennakoinnilla tilanne, jossa akku pääsee täysin tyhjäksi kesken ajon, on käytännössä vältettävissä.

 

Lopuksi – omia kokemuksia ja ajatuksia

Sähköautolla matkailu Suomessa on kehittynyt muutamassa vuodessa harppauksin eteenpäin. Omasta mielestäni parasta sähköautoilussa lomalla on sen vaivattomuus, joka joskus yllättää ensikertalaiset. Moni kysyy, eikö jatkuva lataus pysäytä matkan etenemistä, mutta käytännössä tauotus rytmittää mukavasti pitkän ajopäivän. Itse nautin siitä, että noin parin–kolmen tunnin välein tulee pidettyä tauko: jaloittelen, katselen maisemia tai juon kahvit sillä aikaa kun auto latautuu. Ajaminen on rauhallista ja lähes äänetöntä, mikä tekee matkanteosta rentouttavaa esimerkiksi pitkillä taipaleilla Lappiin.

Tietysti olen oppinut suunnittelemaan matkareitit uudella tavalla – hyvä esimerkki oli viime talvena, kun suuntasin sähköautolla Kuusamon mökille. Tarkistin etukäteen, että mökkipaikkakunnalla on pikalaturi huoltoasemalla, ja varmistin mökin omistajalta, että pihassa on ulkopistorasia saatavilla. Nämä varmistukset kantoivat hedelmää: perillä laitoin auton piuhan päähän ja akku latautui rauhassa yön yli, ja kotiinlähtöpäivänä kävin pikaiseen täydentämässä akun varausta taajaman latausasemalla ennen pitkää ajomatkaa. Kaikki sujui kuin tanssi, eikä lomalla tarvinnut murehtia tankkausasemia tai polttoaineen hintaa.

Suosittelen mökkilomailua sähköautolla lämpimästi. Kannattaa ottaa asenne, että matka on jo osa lomaa – ei kiireellä suhaamista paikasta A paikkaan B, vaan leppoisaa etenemistä ja uusia pysähdyspaikkoja matkalla. Sähköautolla ajaminen tulee myös edullisemmaksi kuin bensa-autolla: esimerkiksi kotona ladattu sähkö vastaa usein alle 2 € / 100 km energiakuluja, joten matkabudjettiin jää enemmän muuhun käyttöön (vaikkapa siihen mökkisaunan ekstra-olutpullolliseen!). Uskon vahvasti, että latausverkoston laajentuessa ja akkujen kapasiteetin kasvaessa kynnys sähköautolla reissaamiseen madaltuu koko ajan. Loppujen lopuksi kyse on vain tottumuksesta: muutaman sähköautoillen tehdyn lomamatkan jälkeen lataustauot ja reittisuunnittelu alkavat tuntua yhtä luonnollisilta kuin bensiiniauton huoltotauot. Ja kun illalla saa auton kytkettyä mökin seinässä olevaan laturiin ja painuu itse saunan lämpöön, voi hyvillä mielin todeta, että niin kuskin kuin autonkin ”akut latautuvat” – puhtaasti ja tehokkaasti. Rentoa ja turvallista lomamatkaa sähköautolla!